Minä tein eilen tällaisen laukkulöydön. Ei varmaan ihan joka naisen päiväuni, mutta aika ihana, vai mitä? :)
Parasta tässä kuitenkin on se, että tämä löytyi lapsuuden kotini, vajasta. Laukku siis on ollut luultavammin pappani tai mammani. Se on kulkenut ja nähnyt vähän erinäköisen maailman kuin me nyt.
Vuosikymmenet se on ollut hylättynä, tuolla kylmässä ja pölyisessä verstaassa, muiden unohdettujen tavaroiden kanssa. Vuodet ovat jättäneet siihen jälkensä. Se on kulunut ja kolhuinen ja sen metalliosat ovat ruosteessa.Onneksi sen kyljessä on säilynyt tuo paperinen matkustustarra.
Paperista näkee, että Göteborgista se on matkannut Tukholmmaan kollissa 3. 12/6/1951. Kenen kanssa ja oliko tämä sen viimeinen matka? Ikävää, ettei se voi kertoa tarinoitaan. On vain pakko arvailla.. :)
Nyt laukku on pyyhitty pölykerroksen alta ja se saa meiltä kodin. :)
Ihana löytö ja vielä se että se on sukulaisen, tekee siitä erityislaatuisen.
VastaaPoistaKaunis lipasto ja siihen sointuu hyvin nuo tummat kynttilänjalat ja peili.
Kiitos. Minustakin juuri tuo on parasta ja se tekee laukusta rakkaan. <3 Pappani on ostanut tuon talon 40 luvulla, joten eipä siellä muiden laukkuja varmaan ole säilytetty, eikä noita siihen aikaan keräilty..:)
VastaaPoistaVitsit mikä löytö, ihana on! Ja mikä parasta, se on oman suvun perintöä ja tekee löydöstä varmasti vielä paremman :) Kaunis tuo mustakehyksinen peili muuten. Jotain tuon henkistä etsin uuden kirpparilöytöni päälle... Musta kun kuuluu ripauksina meidän talon sisustukseen kauttaaltaan :)
VastaaPoistaKiitos. :) Mustaa olen minäkin nyt lisännyt pieninä annoksina sinne tänne, tuo mukavaa särmää.
PoistaKaunis löytö - ja muistot vielä mukana! Muistan, että lapsuudenkodissani on ollut tuollainen ihan samanlainen, mutta aikojen saatossa hävinnyt jonnekin.
VastaaPoistaKiitän! Ihan kamalaa kuinka paljon kaikkea vanhaa on hävitetty ja tuhottu. Muistan kuinka mammani, pisti palasiksi vanhoja huonekalujakin, että ei tällasilla enää kukaan mitään tee tyyliin. Voi kun nyt tietäis, kuinka paljon niitä arvostettais tänä päivänä. :)
PoistaAivan ihana!! Mäkin haluaisin ison pinon vanhoja matkiksia :)
VastaaPoistaMäkin haluaisin pinon näitä! Nyt harmittaa kun oon sen aiemman maalannu valkoseks, eikä se nyt sovi tän ruskeen kans, höh.
PoistaVoi vau mikä löytö! Ja just se että on ollu suvun käytössä! Upeeta kun tavaralla, tai esineellä on jokin tarina. Kaunis on myös taustalla oleva lipasto kauniine esineineen.
VastaaPoistaAurinkoista päivää:)
-Sanna-
Ruutuoven takaa
Kiitos! Lipasto on muuten samaisesta vajasta pelastettu. <3
PoistaAurinkoista päivää myös sinulle! :)
Onneksi löysit tuon aarteen ja pelastit sen! Kyllä nuo suvun vanhat tavarat ovat arvokkaita.
VastaaPoistaNiin ovat. Harmi kun tuoltakin on hävitetty niin paljon kaikkea, jolla nyt olisi arvoa, ainakin tunne... :)
PoistaIhana laukku :) Noi vanhat laukut on just parhaita.
VastaaPoistaJoo, mä niin haluisin ison kasan näitä johonkin. :)
PoistaUuh mikä löytö♥ Ja just toi, että se on kuulunut omille isovanhemmille!
VastaaPoistaJokunen vuosi sitten löysin meidän saaren juhannuskokosta samantyyppisen matkalaukun, ja otin talteen! Parit sateet se oli jo ehtinyt nähdä, muttei onneks päätynyt liekkeihin. Sisko tykkäs, sillä kun oli jokunen jo ennestäänkin :)
Oi, kauheeta! Onneks ehdit pelastaa sen! Aattele miten ihania tavaroita ihmiset tuhoo..Varmasti sisko tykkäs! Jos enemmänkin löydät, niin tännekin saa roudata.:)
PoistaAivan ihana!
VastaaPoistaParasta on just tuo tarra, se tekee siihen sen "jonkin" :)
Toi tarra on just se juttu! :)
PoistaOi,minkä ihanan aarteen olet löytänyt ja ihan omista nurkista...voi kun se osais kertoa oman tarinansa....kiva kun annoit sille jatkoajan elämäänsä....kirjoitapa sinä sinne sisälle kirje,jossa kerrot tuon samaisen tarinan..jää muistoksi tuleville sukupolville:)
VastaaPoistaNiinpä! Varmasti olis kerrottavaa...:) Tuo oli ihana idea, ehkäpä teenkin niin ja talletan.
PoistaUpean ihana matkalaukku! Laukun sisällä voi olla monta tarinaa kerrottavana. Tällaisilla löydöillä on valtava tunnearvo ja laukulla on varmaan käyttöä joko koristeena tai lasten leikeissä. Nuo tarrat todistavat laukun aitouden ja iän, joku keräilijä saattaisi maksaa vaikka mitä tuollaisesta löydöstä. Itse en raaskisi myydä tuollaista rakasta esinettä mistään hinnasta. Mitähän muita löytöjä mahdat vajasta vielä löytää..
VastaaPoistat. Jaana
Muutaman ihanuuden olen tuolta löytänytkin. :) En minäkään raaski, tämä on aika ihana!
PoistaIhana laukku! Hieno löytö ja kiva, että se sai kodin teiltä lämpimistä sisätiloista :)
VastaaPoistaJoo, kauan se onkin pölyssä ja pimeässä odotellut.:)
PoistaTässä alkaa jo mielikuvitus laukata, että kuka, miksi, kenen kanssa...? Upea löytö joka taåauksessa :)
VastaaPoistaEikös? Mä oon ihan silmissäni nähnyt sen 1950 luvun, ihmiset, torit ja bussit sekä laivat... Aikas ihanaa! :)
PoistaAivan mahtava löytö<3 Tuollaisen aarteen minäkin kyllä huolisin :)
VastaaPoistaJoo iso kasa näitä olisi nyt ajatuksena.:)
PoistaLaukku on kyllä ihana, ja vielä arvokkaammaksi sen tekee juuri tuo -
VastaaPoistaollut jonkun sukulaisen oma-juttu :)
"Sydämeni löi lisälyönnin" kun näin, että joku muukin on kutsunut isovanhempaan papaksi ja mammaksi :) Meilläpäin, koska ruotsalaisella alueella asutaan, ei sitä ymmärretä. Mammani oli karjalasta ja ortodoksi, niin heidän keskuudessaan se oli yleistä. Olen sanonut omille lapsilleni, että me olemme sitten mamma ja pappa heidän lapsille :)
Oi, kiva kuulla! Meillä molemmat isovanhemmat ovat olleet mulle mamma ja pappa. En tiedä onko se täällä päin sitten yleisempää? Mamma ja pappa mekin sitten isovanhempina ollaan.
Poista