tiistai 9. huhtikuuta 2013

Laukkurähjä

 Minä tein eilen tällaisen laukkulöydön. Ei varmaan ihan joka naisen päiväuni, mutta aika ihana, vai mitä? :)





Parasta tässä kuitenkin on se, että tämä löytyi lapsuuden kotini, vajasta. Laukku siis on ollut luultavammin pappani tai mammani. Se on kulkenut ja nähnyt vähän erinäköisen maailman kuin me nyt. 
Vuosikymmenet se on ollut hylättynä, tuolla kylmässä ja pölyisessä verstaassa, muiden unohdettujen tavaroiden kanssa. Vuodet ovat jättäneet siihen jälkensä. Se on kulunut ja kolhuinen ja sen metalliosat ovat ruosteessa.Onneksi sen kyljessä on säilynyt tuo paperinen matkustustarra. 
Paperista näkee, että Göteborgista se on matkannut Tukholmmaan  kollissa 3. 12/6/1951. Kenen kanssa ja oliko tämä sen viimeinen matka?  Ikävää, ettei se voi kertoa tarinoitaan. On vain pakko arvailla.. :)

Nyt laukku on pyyhitty pölykerroksen alta ja se saa meiltä kodin. :)

 

30 kommenttia:

  1. Ihana löytö ja vielä se että se on sukulaisen, tekee siitä erityislaatuisen.
    Kaunis lipasto ja siihen sointuu hyvin nuo tummat kynttilänjalat ja peili.

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Minustakin juuri tuo on parasta ja se tekee laukusta rakkaan. <3 Pappani on ostanut tuon talon 40 luvulla, joten eipä siellä muiden laukkuja varmaan ole säilytetty, eikä noita siihen aikaan keräilty..:)

    VastaaPoista
  3. Vitsit mikä löytö, ihana on! Ja mikä parasta, se on oman suvun perintöä ja tekee löydöstä varmasti vielä paremman :) Kaunis tuo mustakehyksinen peili muuten. Jotain tuon henkistä etsin uuden kirpparilöytöni päälle... Musta kun kuuluu ripauksina meidän talon sisustukseen kauttaaltaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Mustaa olen minäkin nyt lisännyt pieninä annoksina sinne tänne, tuo mukavaa särmää.

      Poista
  4. Kaunis löytö - ja muistot vielä mukana! Muistan, että lapsuudenkodissani on ollut tuollainen ihan samanlainen, mutta aikojen saatossa hävinnyt jonnekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän! Ihan kamalaa kuinka paljon kaikkea vanhaa on hävitetty ja tuhottu. Muistan kuinka mammani, pisti palasiksi vanhoja huonekalujakin, että ei tällasilla enää kukaan mitään tee tyyliin. Voi kun nyt tietäis, kuinka paljon niitä arvostettais tänä päivänä. :)

      Poista
  5. Aivan ihana!! Mäkin haluaisin ison pinon vanhoja matkiksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin haluaisin pinon näitä! Nyt harmittaa kun oon sen aiemman maalannu valkoseks, eikä se nyt sovi tän ruskeen kans, höh.

      Poista
  6. Voi vau mikä löytö! Ja just se että on ollu suvun käytössä! Upeeta kun tavaralla, tai esineellä on jokin tarina. Kaunis on myös taustalla oleva lipasto kauniine esineineen.

    Aurinkoista päivää:)
    -Sanna-
    Ruutuoven takaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Lipasto on muuten samaisesta vajasta pelastettu. <3
      Aurinkoista päivää myös sinulle! :)

      Poista
  7. Onneksi löysit tuon aarteen ja pelastit sen! Kyllä nuo suvun vanhat tavarat ovat arvokkaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat. Harmi kun tuoltakin on hävitetty niin paljon kaikkea, jolla nyt olisi arvoa, ainakin tunne... :)

      Poista
  8. Ihana laukku :) Noi vanhat laukut on just parhaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä niin haluisin ison kasan näitä johonkin. :)

      Poista
  9. Uuh mikä löytö♥ Ja just toi, että se on kuulunut omille isovanhemmille!

    Jokunen vuosi sitten löysin meidän saaren juhannuskokosta samantyyppisen matkalaukun, ja otin talteen! Parit sateet se oli jo ehtinyt nähdä, muttei onneks päätynyt liekkeihin. Sisko tykkäs, sillä kun oli jokunen jo ennestäänkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kauheeta! Onneks ehdit pelastaa sen! Aattele miten ihania tavaroita ihmiset tuhoo..Varmasti sisko tykkäs! Jos enemmänkin löydät, niin tännekin saa roudata.:)

      Poista
  10. Aivan ihana!
    Parasta on just tuo tarra, se tekee siihen sen "jonkin" :)

    VastaaPoista
  11. Oi,minkä ihanan aarteen olet löytänyt ja ihan omista nurkista...voi kun se osais kertoa oman tarinansa....kiva kun annoit sille jatkoajan elämäänsä....kirjoitapa sinä sinne sisälle kirje,jossa kerrot tuon samaisen tarinan..jää muistoksi tuleville sukupolville:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Varmasti olis kerrottavaa...:) Tuo oli ihana idea, ehkäpä teenkin niin ja talletan.

      Poista
  12. Upean ihana matkalaukku! Laukun sisällä voi olla monta tarinaa kerrottavana. Tällaisilla löydöillä on valtava tunnearvo ja laukulla on varmaan käyttöä joko koristeena tai lasten leikeissä. Nuo tarrat todistavat laukun aitouden ja iän, joku keräilijä saattaisi maksaa vaikka mitä tuollaisesta löydöstä. Itse en raaskisi myydä tuollaista rakasta esinettä mistään hinnasta. Mitähän muita löytöjä mahdat vajasta vielä löytää..
    t. Jaana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutaman ihanuuden olen tuolta löytänytkin. :) En minäkään raaski, tämä on aika ihana!

      Poista
  13. Ihana laukku! Hieno löytö ja kiva, että se sai kodin teiltä lämpimistä sisätiloista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kauan se onkin pölyssä ja pimeässä odotellut.:)

      Poista
  14. Tässä alkaa jo mielikuvitus laukata, että kuka, miksi, kenen kanssa...? Upea löytö joka taåauksessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös? Mä oon ihan silmissäni nähnyt sen 1950 luvun, ihmiset, torit ja bussit sekä laivat... Aikas ihanaa! :)

      Poista
  15. Aivan mahtava löytö<3 Tuollaisen aarteen minäkin kyllä huolisin :)

    VastaaPoista
  16. Laukku on kyllä ihana, ja vielä arvokkaammaksi sen tekee juuri tuo -
    ollut jonkun sukulaisen oma-juttu :)
    "Sydämeni löi lisälyönnin" kun näin, että joku muukin on kutsunut isovanhempaan papaksi ja mammaksi :) Meilläpäin, koska ruotsalaisella alueella asutaan, ei sitä ymmärretä. Mammani oli karjalasta ja ortodoksi, niin heidän keskuudessaan se oli yleistä. Olen sanonut omille lapsilleni, että me olemme sitten mamma ja pappa heidän lapsille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiva kuulla! Meillä molemmat isovanhemmat ovat olleet mulle mamma ja pappa. En tiedä onko se täällä päin sitten yleisempää? Mamma ja pappa mekin sitten isovanhempina ollaan.

      Poista